Tuntuu siltä, että pitää kirjoittaa, vaikka ei ole mitään järkevää sanottavaa. Olen kirjoittanut tänään jo yli 1000 sanaa latteuksia suomalaisesta mediamaisemasta, enkä vieläkään ole varma, että ymmärsinkö mitä kirjoitin. Silti kirjoitan lisää. Onneksi minulla on tämä kaatopaikkana toimiva blogi, jonka sisältöarvo on laskenut kuin dollarin kurssi. Ainut ero dollariin on se, että sillä sentään on joskus ollut jotain arvoa.

Mutta ei vaivuta typeryyteen, jota itsesääli edustaa. Minullahan menee oikein hyvin. Ja kyllä ilmoitin sen, vaikka et kysynytkään. Huomenna alkaa huhtikuu, joka on täynnä juhlia. Rakas äitini täyttää huomenna vuosia, ja melkein kaikille huhtikuun viikonlopuille on luvassa bileitä, joten ohjelmaa riittää.

Silti tuntuu vähän hassulta, ei yksinäiseltä, vaan siltä, että jotain puuttuu. Ehkä se johtuu tästä kaupungista, jossa pitää kokoajan olla esiintymässä jossain tai tekemässä jotain. Kaverini julistikin Helsingin osuvasti pinnallisuuden pääkaupungiksi, ja sitä tämä todellakin on. Pinnallisuutta. Olen silti täysin rakastunut Helsinkiin, ja erittäin onnellinen siitä, että voin asua tässä paikassa missä nyt asun. Tämä siis taitaa olla vain perus maanantain krapulaa ja vapinaa, ilman krapulaa.

Olotilasta johtuen olen silti saanut yllättävän paljon tänään aikaiseksi. Pidimme pienen palaverin Teron kanssa erään lehden tulevaisuudesta, ja odotan oikein innolla sen valmistumista. Näin myös pitkästä aikaa ihanaa siskoani, joka toi minulle kasan ulkomaan tuliaisia. Onnistuin myös leikkimään vähän graafikkoa, ja tein keskiviikon graafisen suunnittelun kurssille yhden typografian.

Tein myös kaverille yhden typiksen, jonka lisään tänne joskus.
Nyt ajattelin jatkaa maanantain viimeistä tuntia sulkemalla silmäni hetkeksi ja kuuntelemalla ehkä yhden maailman kauneimmista kappaleista. Eli Clint Mansellin ”Together We Will Live Forever”, osta, hae ja kuuntele. Parhautta.

Graafisen suunnittelun kurssilla piti tehdä ajankuva, ja valitsin aiheeksi nykyajan seksuaalisuuden. Työstä tuli melko pornahtava, joka mielestäni tukee hyvin tätä teemaa. Anteeksi arvon neidit, tämän ei ole tarkoitus olla mitään sovinistista. Fakta vain on, että nykyajan mainonta pursuaa seksiä. Sinänsä hauska, että maailman luonnollisimmasta asiasta on saatu tehtyä näin suuri tabu.

Makkara Clubin oma poika gordonBLEU puskee ilmoille alkukevään kuumimman mixtapen. Saat kärppämäisesti tämän näätämäisen pljäyksen painamalla alla olevaa kuvaa.

Tracklist (Kurkistus kulisseihin)