Voisin vannoa, että tänään on sunnuntai, mutta olisin luultavasti väärässä. Takana oleva 4 päivän ryyppyreissu Seinäjoen Provinssirockiin tuntuu mielessä ja näkyy kasvoissa. On siis otollinen hetki kirjoitella tänne jotain, jotta ne harvat tätä seuraavat huomaavat minun olevan vielä tolpillani.

Koomapäivä on mennyt aika leppoisasti. Kävin kuvaamassa koulukaverini elokuvaprojektiin pari promokuvaa ja katsoin mahtavan elokuvan nimeltään The Man From Earth. Elokuva kertoo miehestä, joka on elänyt 14 000 vuotta maan päällä ikääntymättä ja kuolematta. Elokuva on tehty pienellä budjetilla ja se sijoittuu pelkästään päähenkilö professori John Oldmanin taloon, jossa hän käy kiivasta keskustelua kollegoiden kanssa omasta elämästään. On siis turha odottaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, koska elokuva tarjoaa vain mielenkiintoista filosofista pohdintaan

Töiden saralla aloitin portfolion uusimisen, mutta sen valmistumisessa voi mennä hetki johtuen kesäkiireistä. Juhannus ja sen lähipäivät menee Tuusulan kultaisilla niityillä Kyrpörockissa. Näihin ”festivaaleihin” tulee pari bändiä ja parikymmentä lapsuuden kaveria, joten hyvää meininkiä luvassa.

Loppu illan voisin viettää promokuvia editoimalla ja kuuntelemaan Coldplayn uutta albumia Viva la Vida or Death and All His Friends. Levy vaikuttaa ensikuunnelmalta vähän erilaiselta kuin viimeksi ilmestynyt X&Y, mutta silti perushyvältä Coldplayelta. 42 niminen kappale on noussut näin alkuun suurimmaksi suosikiksi.

“Those who are dead are not dead. They’re just living my head”